IMF, Maailmanpankki ja Maailman kauppajärjestö WTO ovat sanelleet keskeisesti globalisaation ehtoja. Työkaluina ideologiselle globalisaatiolle ovat toimineet yksityistäminen, vapaa kauppa, vientipainotteinen talouskasvu ja ulkomaisen pääoman esteetön liikkuminen. Tämän polun on kerrottu johtavan rikkauksiin ja hyvinvointiin. Toisin on kuitenkin käynyt.
Kehitysmaiden lainoituspolitiikka on ollut pitkään kytköksissä markkinaliberalistisiin tavoitteisiin. IMF ja Maailmanpankki ovat pyrkineet ideologiseen globalisaatioon muun muassa rakennesopeuttamiseen sidotuilla lainoilla, joiden ehdot ovat velvoittaneet antautumista taloudelliseen liberalisointiin.
Rakennesopeuttamisen vaatimukset yksityistämisestä ja kaupan vapauttamisesta ovat johtaneet helposti kehitysmaiden sisämarkkinoiden lamautumiseen kun kilpailu on vääristynyt kansainvälisten toimijoiden eduksi. Markkinatilan avaamisen hyödyt valtioiden tulonsaannin suhteen ovat jääneet vähäisiksi monikansallisten yritysten veronkierron vuoksi.
Myös vaatimuksista viennin kasvattamisen suhteen on aiheutunut ongelmia etenkin tilanteissa, joissa kehitysmaiden yksittäisten vientituotteiden maailmanmarkkinahinta on romahtanut tarjonnan äkillisen lisääntymisen johdosta. Tämä on syönyt paitsi viennistä saatavia tuloja niin myös keskittänyt voimavaroja pois sisämarkkinoiden kehittämisestä.
Pääoman esteetön liikkuminen on johtanut pääomapakoon kehitysmaista. Tämän suuruus on satoja miljardeja vuositasolla. Pääomapako on keskeinen kehitysmaiden talouden ja muun kehityksen este. Se aiheuttaa veronmenetyksiä, lisää tuloeroja ja globaalia eriarvoisuutta sekä vääristää kilpailua.
Kolmen suuren tavoitteena on ollut jo pitkään edistää uusliberalistista kehitysmallia kolmansissa maissa. Kehitysmaiden velka ja velkaannuttaminen ovat vahvistaneet kansainvälisten rahoituslaitosten poliittista ja ideologista roolia. Rahoituksesta onkin muodostunut paitsi olennainen vallankäytön väline, myös yksisuuntaisen globaalin kehityksen edistäjä.
Sanna Marin on 25-vuotias hallintotieteiden ylioppilas, kuntapäättäjä ja sosialidemokraattien eduskuntavaaliehdokas Pirkanmaalta. Tampereen paikallispolitiikan lisäksi hän vaikuttaa myös kansallisella tasolla Demarinuorten varapuheenjohtajana, sosialidemokraattien puoluevaltuutettuna ja Suomen Rauhanliiton hallituksen jäsenenä. Politiikkaan hänet on ajanut vapauden, tasa-arvon ja globaalin solidaarisuuden kaipuu.
Tuo pääomapako on tosi mielenkiintoinen aihe, olisi mielenkiintoista selvittää Suomen roolia esimerkiksi veroparatiiseissa yns.
VastaaPoistaTekstisi luettuani jäin kaipaamaan ratkaisuehdotuksia todettuihin ongelmiin :)
Onhan sitä toki aina tullut ymmärrettyä se, että maailma on epäreilu, ja IMF ja Maailmanpankki ovat jokseenkin pyörittämässä tätä epäreiluutta WTO:n kanssa, mutta teksti kuitenkin pisti vihaksi ja sai minut miettimään, mitä asialla voitaisiin tehdä, koska tämä "pääomapako kehitysmaista" on väärin ja jarruttaa suuresti kehitysmaiden kehitystä.
VastaaPoista