Yli 200 mielipidevaikuttajaa esittivät 3.3. vaatimuksen Kreikan velkojen puolueettomasta, avoimesta tarkastuksesta. Vain näin EU:n kansalaiset näkisivät, keiden sijoituksia veronmaksajien varoilla pelastetaan.
Irlannissa kehitysmaiden velkaongelmaan aiemmin keskittynyt Jubilee-liike on vaatinut samaa. Kun velat tarkastettaisiin julkisesti, olisi mahdollista päättää niiden sovittelusta kestävälle tasolle.
”Pelastuspaketti luotiin, koska eurooppalaiset pankit halusivat rahansa takaisin”, luonnehti Jubilee-kampanjaan osallistuva Dublinin University Collegen kansantaloustieteen professori Andy Storey tilannetta The Guardian -lehdelle 28.3.Riippumaton tarkastus auttaisi erottamaan julkisen sektorin velan yksityisestä.
”Kuinka suuri osa varoista menee tosiasiallisesti spekuloijille, jotka eivät ansaitse rahojaan takaisin koska he sijoittivat rahojaan typerällä tavalla?”, Storey kysyy.
Velkojen julkista läpikäymistä on käytetty useamman kerran löytämään syyllisiä maksukyvyttömyyteen. Ecuadorissa vastaava prosessi ajoi presidentti Correan kieltäytymään kaikista epäoikeutetuimpien velkojen takaisinmaksusta.
Tarkastuksessa paljastui, että lainoja oltiin neuvoteltu maan lakien vastaisesti. Esimerkiksi pankit olivat vaikuttaneet neuvotteluihin tavoilla, jotka ne tiesivät laittomiksi.
”Informaation puute on merkittävä ongelma demokraattisen prosessin näkökulmasta. EU:n pelastuspakettien maksajilla on demokraattinen oikeus saada kaikki tieto julkisesta velasta”, kreikkalaisten julistus linjasi.
Monet velkaantuneiden maiden järjestöt vaativat lisäksi puolueetonta, kansainvälistä velkasovitteluelintä päättämään, mitä velkoja konkurssiin ajautuneiden maiden tulisi maksaa takaisin.Monet sijoittajat vastustavat velkasovittelua peläten sen johtavan ”moraalikatoon”, jossa mailla olisi entistä helpompi ottaa liikaa velkaa. Käytännössä konkurssi olisi kuitenkin raju toimenpide mille tahansa maalle, ja se nostaisi lainakorkoja tulevaisuudessa.
Ecuadorin lisäksi Venäjä ajautui käytännössä konkurssiin vuonna 1998 ja Argentiina vuonna 2001. Selkeät pelisäännöt auttaisivat myös sijoittajia hahmottamaan, mitä vastaavat ongelmat tuovat tullessaan.
Jubilee-velkakampanjan vetäjä Nick Dearden muistuttaa, että kehitysmaiden esimerkit tiukasta budjettikurista ilman velkasovittelua eivät ole rohkaisevia. Sambia päätyi 1980-luvun alussa Kansainvälisen valuuttarahaston ohjaukseen, ja käynnisti mittavat säästöohjelmat.
Seurauksena oli syvenevän laman kierre, joka teki velkataakasta entistä kestämättömämmän. Vuoteen 1995 mennessä Sambian kansantuote oli laskenut 30 prosentilla, mutta velan suhde bruttokansantuotteeseen oli kaksinkertaistunut.
Kestämättömämpien velkojen välitön mitätöinti olisi todennäköisesti ollut parempi ratkaisu kaikkien osapuolten kannalta.
Matti Ylönen on vapaa kirjoittaja.
"Kestämättömämpien velkojen välitön mitätöinti olisi todennäköisesti ollut parempi ratkaisu kaikkien osapuolten kannalta."
VastaaPoistaNiinpä, ja silti jatketaan samalla vanhalla mallilla. Järjetöntä touhua.